Leikittelen joskus ajatuksella, että jos minä saisin nyt adoptiolapsen, niin aloittaisin lapseni kanssa elämisen ja hänen ohjaamisensa ja kasvattamisensa piirtämällä ajatuskartan siitä, millainen hänen tulisi aikuisena olla, mitä tietoja ja taitoja hän tarvitsisi elämässä selvytymiseen. Ja jos en kykenisi kaikkeen häntä opastamaan, mikä olisi vähin, mitä ilman hän ei voisi selviytyä tai mitä ilman hänen elämänsä ei ainakaan olisi kohtuuttoman vaikeaa. Tietenkään en oikeasti tekisi niin, mutta nyt, kun omat lapset ovat isoja ja ohjaan toisia ihmisiä kasvatuksessa, tuntuu, että tällainen kaavio ainakin omassa päässä selventäisi. Käytännössä en pystyisi arjessa tätä kaaviota noudattamaan, en jaksaisi enkä osaisikaan, ja elämän yllätykset sotkisivat sen moneen kertaan.

Millainen minun kaavioni olisi? Sen ainakin tiedän, että se olisi varsin erilainen kuin ennen lasten saamista. Minulla oli tietyt tavoitteet lasten moraalin, koulutuksen, päihteidänkäytön ja monen muun suhteen. Vuosien saatossa yksi merkintä kaaviosta toisensa jälkeen olisi tullut vedettyä punakynällä yli. Lopulta merkintöjä olisi aika vähän. Ne liittyisivät lasten selviytymiseen itsenäisesti aikuisuudessa, suhteeseen toisiin ihmisiin, kykyyn ottaa vastaan ja antaa apua, luotettavuuteen ja - niin mitä muuta?

Ajattelen, että nuo punakynän jäljet kertovat minun omasta kasvamisestani lasteni kykyjen ja edellytysten myötä. Joustaminen ja periksi antaminen ei aina ole ollut helppoa, mutta joskus ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, kuin kaivaa päästään esiin tuo kuviteltu kartta ja etsiä ne kirkkaimmat tähdet, joita kohti edelleen kaikin voimin pyrin unohtaen vähemmän tärkeät seikat. Usein se on ollut ainoa tie selvitä eteenpäin - ja tällä hetkellä näyttää, että se kannatti.

Oletko tullut ajatelleeksi, millainen olisi sinun kaaviosi? Oletko joutunut luopumaan jo jostain tavoitteistasi  ja mistä olet vielä valmis luopumaan - vai oletko? Joskus päämäärän kirkkaana pitäminen ja turhien vaatimusten ja tavoitteiden karsiminen voi olla työlästä, mutta tarpeen. Kuvitellun tai jopa piirretyn avulla voidaan selvittää, kenen ongelmasta on kyse: lapsen, ympäristön vai ehkä omasta. Ihan konreettisesti olen tehnyt tällaisen kaavion joskus ohjauksessani olleen perheen kanssa, ja vanhemmat saivat paitsi yhteistä näkemystä myös ymmärrystä omille ja toistensa ajatuksille. Haluatko kokeilla?

Lisää kommentti

Turvakoodi
Päivitä